Suomen laajin ja ajantasaisin susiaiheinen uutissivusto
lauantai 24. joulukuuta 2016
Susi liikkui asuinalueilla Kuopiossa - hätäkeskukseen useita ilmoituksia
Arkistokuva. Kuva: Kimmo Pöri
Hätäkeskukseen tuli jouluaattona useita ilmoituksia Kuopion kaupungin
alueella liikkuvasta sudesta. Ensimmäiset havainnot sudesta tulivat
ennen kello 11:tä Päivärannan kaupunginosasta.
Päivärannasta susi
taivalsi ilmeisesti Puijon yli, ja siitä saatiin seuraavat havainnot
Puijonlaakson alueella kello 11.20:n aikaan. Susi kävi myös asuintalojen
läheisyydessä, mutta ei käyttäytynyt uhkaavasti ihmisiä kohtaan.
Kello
11.30:n jälkeen sudesta ei tullut enää uusia havaintoja. Paikalla oli
kolme poliisipartiota sekä riistanhoitoyhdistyksen
suurriistavirka-apuosaston vapaaehtoisia. Myöskään he eivät saaneet
sudesta uusia havaintoja.
Poliisi kertoo, että havaintoja tuli
yhteensä kymmenkunta. Ilmoituksen tekijöillä oli myös videokuvaa, mikä
varmisti virkamiehille, että kyseessä on todella susi.
Sudet raadelleet tänä vuonna 32 koiraa – itärajalla mitta alkaa olla täynnä
Sudet
ovat tappaneet alkuvuonna Suomessa yli 30 koiraa, jälleen eniten
Itä-Suomessa. Metsästäjät voisivat käyttää koko maan kaatolupakiintiön
Pohjois-Karjalassa.
–
Koira oli pojan nimissä, joka oli silloin 12-vuotinen. Poika itki koko
illan ja seuraavana päivänä piti lähteä etsimään samanlaista koiraa,
muistelee kaksi koiraa susien suuhun menettänyt Alpo Turunen Joensuusta.
Mies
liikuttuu edelleen tapauksesta, vaikka aikaa on kulunut jo 18 vuotta.
Tuoreempi suden aiheuttama suru kosketti perhettä viime talvena.
Turunen kertaa muistoja vanhemmasta tapauksesta.
– Poika sai uuden koiran, mutta eihän se ollut samanlainen kuin se entinen, isä toteaa hiljaa.
Turunen on innokas metsästäjä, eläkkeelle jäänyt rajavartija, joka asuu Hoilolan kylässä Venäjän rajalla.
Ensimmäinen
petojen tappama Turusen koira oli alle vuoden ikäinen dreeveri, jota
metsästystä harrastava Turunen oli kouluttamassa joulukuisena päivänä
jänikseen ajoon.
–
Se kerkesi 50 minuuttia ajaa, kun kuului ulahdus. Minulla ei ollut
asettakaan ja lähdin juoksemaan sinne. Löysin kahden suden jäljet enkä
yhtään verta, olivat ottaneet koiran kantoon, Turunen muistelee.
Hän
juoksi reilun kilometrin susien perässä ennen kuin löysi suoalueelta
koiransa raadon, jonka pedot olivat peittäneet sammaleeseen.
–
Se oli tapettu ovelasti. Eläinlääkärin mukaan koiran kaularanka oli
poikki eli sen omalla painolla oli lyhytjalkainen koira pyöräytetty
ympäri.
Yksi susipari tappoi 13 koiraa
Alpo Turunen kantoi kuolleen koiran susien piilosta haudattavaksi kotiin.
Sudet
etsivät jo samaan aikaan seuraavan saaliin, kun naapurimetsästysseuran
jäseniä oli jänisjahdissa muutaman kilometrin päässä.
– Ottivat samana päivänä niiltä ajokoiran ja ehtivät puoliksi syödä, ennen kuin miehet löysivät sen.
Poika sai uuden koiran, mutta eihän se ollut samanlainen.
Alpo Turunen
Turusen mukaan kyse oli erikoisista susista; sama pari tappoi Tuupovaaran-Tohmajärven alueella tuona syksynä 13 koiraa.
Susien
loppu koitti pari viikkoa myöhemmin. Sekä Turunen että hänen poikansa
olivat mukana porukassa, kun koirien tappamiseen oppinut kaksikko
saatiin ammuttua Ilomantsissa. Molemmat sudet olivat rasvakerroksesta
päätellen hyväkuntoisia, eivät nälkiintyneitä.
– Koiravahingot loppui meidän alueelta silloin siihen, Turunen toteaa.
Toisen
metsästyskumppanin mies menetti susille ollessaan koiransa kanssa
suurriistan virka-aputehtävässä Lieksassa viime talvena. Pahoin raadeltu
koira jouduttiin lopettamaan löytöpaikalla.
Muuta mies ei noista tapahtumista poliisin pyynnöstä kerro, vain omista tunnoista.
–
Se oli kova tapaus. Erittäin hyvä koira meni suden suuhun, nelivuotinen
venäjänajokoira, parhaassa metsästysiässä, Turunen suree karhua, sutta
ja ilvestä ajanutta koiraansa.
Koiriin ja kotieläimiin oppineet yksilöt poistettava
Kokeneen metsästäjän mielestä koiran tai kotieläimen tappaneita susia ei pidä jättää henkiin.
– Siinä ei ole muuta mahdollisuutta; tapa vaan jatkuu ja jatkuu, koska ne ovat oppineet helpon saaliin ottamisen.
Alpo Turunen ei ymmärrä niitä, joiden mielestä metsästyskoiria ei saa kouluttaa petoalueilla.
–
Eihän siitä mitään tule, eihän Suomessa pysty pian kouluttamaan missään
koiriaan: meillä on yli 15 000 susihavaintoa vuoden ajalta tällä
hetkellä, joka puolella on Tassu-havaintokartan mukaan susia, metsästäjä
tuumaa.
Susi
on aiheuttanut tammi-marraskuussa jo 32 koiravahinkoa Suomessa.
Viranomaistermi tarkoittaa suden tappamia tai niin pahoin haavoittamia
koiria, että omistaja on tehnyt tapauksesta vahinkoilmoituksen
maaseutuviranomaiselle.
Eihän Suomessa pysty pian missään kouluttamaan metsästyskoiriaan.
Alpo Turunen
Valtio
on maksanut korvauksia joulukuuhun mennessä 113 000 euroa. Summa on 15
000 euroa pienempi kuin koko viime vuonna, jolloin suden tekemiä
koiravahinkoja rekisteröitiin 50.
Selvästi
eniten sudet ovat vahinkoilmoitusten mukaan vuosina 2015–2016
surmanneet koiria Itä-Suomessa: Pohjois-Karjalassa yhteensä 22,
Kainuussa 18 ja Pohjois-Savossa 16 koiraa.
Valtio
maksoi Turuselle suden tappamasta nuoresta koirasta pentuarvon,
toisesta hän sai korvausta vakuutuksen kautta. Korvaus nousee, jos koira
on käyttö- tai muotovalio.
–
Jos on käyttökoira, jota ei kokeissa juoksuteta, niin korvaus on
minimaalinen. Sudellehan ei ole minkäänlaisia ajokokeita, sellaista
koiraa ei Kennelliitossa pystytä arvioimaan, Turunen huomauttaa.
Susikanta levittäytyy idästä muualle Suomeen
Metsästäjäkonkarilla on selvä mielipide, riittävätkö maa- ja metsätalousministeriön esittämät 40 sudenkaatolupaa Suomeen.
–
Kaikki ne 40 lupaa pitäisi antaa tällä hetkellä tänne, jos alueen
petotilannetta halutaan yhtään helpottaa. Kaikki hyötyriista hirvistä
jäniksiin menee petojen suuhun, Alpo Turunen arvostelee.
Hän on varma, että susikanta leviää yhä laajemmalle Suomessa.
Kun riista loppuu Itä-Suomesta, susi levittäytyy sisämaahan.
Alpo Turunen
–
Kun riista eli ruoka loppuu Itä-Suomesta, susi levittäytyy yhä enemmän
sisämaahan. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa sudet viihtyvät, ravintoa
riittää ja susi lisääntyy nopeasti. Silloin on muidenkin kuin meidän
totuttava petoihin.
Itsekin
petoyhdysmiehenä toimiva Turunen uskoo Luonnonvarakeskuksen tuoretta
susikanta-arviota enemmän metsästäjien laskentaa, että pelkästään
Pohjois-Karjalassa on 17 susilaumaa.
Mies toivoo riittävien kaatolupien lisäksi sitä, että lakia noudatetaan.
Turunen haluaa korostaa, että metsästyksessä on kyse syrjäkylien liki ainoasta harrastuksesta.
Metsästäjät ovat entisen rajavartijan mielestä tärkeitä maanpuolustuksenkin näkökulmasta.
– Johdetut jahdit ovat hyviä kertausharjoituksia, sekin pitäisi ottaa huomioon, rajaseudulla asuva huomauttaa.
Sudet söivät kaksi lammasta Pulkkilassa – tulivat aivan asutuksen lähelle
Arkistokuva. Kuvan susi ei liity tapaukseen.
KUVA:
Jarmo Kontiainen
Sudet tappoivat ja söivät suihinsa kaksi lammasta Siikalatvan Pulkkilassa perjantain vastaisena yönä.
Tilanomistaja Hannu Iso-Junno kertoo, että lampaiden jäänteet löytyivät perjantaina laitumelta, joka sijaitsee aivan talon pihapiirissä.
– Itse ensin suhtauduin vähän varauksella, että olisiko se
välttämättä susi ollut, kun muut lampaat olivat niin rauhallisia.
Asiantuntijat ovat kuitenkin käyneet paikalla ja vahvistaneet asian,
Iso-Junno kertoo.
Tällä kertaa jäljistä ei voitu päätellä kuinka monta sutta tuhotöissä
on ollut, sillä perjantaiaamuna satanut lumi oli peittänyt jäljet
alleen. Iso-Junnon mukaan susia on täytynyt olla ainakin kaksi, koska
molemmat aikuiset lampaat oli syöty melkein kokonaan.
– Ei kai yksi susi niin paljoa kerralla syö.
Iso-Junno kertoo, että suurin osa tilan lampaista oli jo siirretty
talveksi sisälle. Susien vierailun jälkeen viimeisetkin vietiin suojaan,
eikä niitä enää tälle syksylle lasketa laitumelle.
Ensimmäinen kerta 20 vuoteen
Iso-Junno on pitänyt lammastilaa Pulkkilan kirkonkylän lähellä
parikymmentä vuotta, mutta sudet kävivät laitumella nyt ensimmäistä
kertaa.
– Tiedossa on ollut, että metsästäjiltä on koiria mennyt, mutta meidän lampaiden kimppuun ne eivät ole ennen käyneet.
Sudet olivat liikkuneet alueella myös perjantain vastaisen yön
jälkeen, sillä lauantaina lähistöltä löydettiin tuoreita jälkiä.
Iso-Junno ei osaa sanoa, mitä susille tulisi tehdä.
– Ei minulla varsinaisesti susia vastaan mitään ole, nälkäänhän ne
syövät. Jos ne kuitenkin pihapiiriin tulevat, niin kyllähän se panee
miettimään miten niihin suhtautuisi.
Iso-Junnon mukaan riistamiehet saavat päättää, onko susille aiheellista hakea kaatolupaa.
Raaseporin ja Salon rajalla liikkuu tänäkin vuonna susipentue
Susipentueesta on tehty havaintoja Salon ja Raaseporin rajalla. Arkistokuva.
Riitta Salmi
Suomen
Riistakeskuksen mukaan Raaseporin ja Salon rajaseudulla sijaitsevalle
susireviirille on syntynyt tänäkin keväänä susipentue.
Susista
on tehty useita havaintoja, joiden perusteella reviirillä on pentue ja
muutamia vanhempia susia. Reviirillä oli pentue myös viime vuonna.
Kevään
ja kesän aikana yksin ja kaksin liikkuvista susista on tehty läntisellä
Uudellamaalla aiempaa enemmän havaintoja myös arvioidun pentueellisen
reviirin ulkopuolella.
Susihavainnot ja muut suurpetohavainnot voi ilmoittaa riistanhoitoyhdistysten petoyhdyshenkilöille.
Raaseporin ja Salon
reviirille on perustettu kymmenjäseninen yhteistyöryhmä. Ryhmään on
pyritty saamaan ihmisiä erilaisista intressiryhmistä susireviirin
alueelta.
Ryhmän jäsenet ovat Kim Grusander, Seppo
Lehto, Fredrik von Limburg Stirum, Kjell Lindholm, Anna-Maria Lamminen,
Jarmo Markkanen, Leena Monthén, Thomas Stenström, Sami Vasenius ja Tomi
Veräjänkorva.
Syksyn aikana reviirialueella on
suunnitelmissa järjestää avoin paikalliselle väestölle suunnattu
informaatiotilaisuus susista ja niiden kannanhoidosta.
Tutkimus: Suomen susikanta pitäisi liki nelinkertaistaa – mahdotonta lähinnä salametsästyksen takia
Kuvituskuva. Suomessa elää arviolta reilut 200 sutta.
Lehtikuva
Tukholman yliopiston tutkimuksen mukaan
Suomessa pitäisi olla vähintään 800 sutta, jotta susikanta säilyisi
elinvoimaisena. Riistakeskuksesta tunnustetaan tutkimuksen relevanssi,
mutta suhtaudutaan epäilevästi susikannan mahdollisuuksiin kasvaa.
Riistapäällikkö Mikael Luoma
sanoo, että määrä kuulostaa paljolta, koska susiasiassa on otettava
huomioon ekologisuuden lisäksi sekä taloudellinen että sosiaalinen
kestävyys.
Taloudellisella näkökulmalla Luoma
viittaa lähinnä poronhoitoon ja sosiaalisella kestävyydellä siihen,
miten ihmiset suhtautuvat susiin.
– Nykytilanteessa 800 sutta kuulostaa kyllä paljolta, kun ajatellaan eri kestävyyden muotojen yhteensovittamista, hän sanoo.
Suomessa elää Luonnonvarakeskuksen tuoreimman arvion mukaan 200–235 sutta.
Tutkimuksen
mukaan susikannan elinvoimaisuuden turvaamiseksi Ruotsissa pitäisi olla
1200 sutta, kun nykyään maassa elää arviolta 340 sutta.
Suomen sudet eivät selviä Ruotsin poronhoitoalueesta
Luoman
mukaan tutkimuksen tulokset juontuvat siitä, että susipopulaatiot
elävät verrattain eristyksissä toisistaan, mikä rajoittaa pahasti
susiyksilöiden välistä geneettistä vaihtoa.
Luoman mukaan Ruotsin susikeskittymä pysyttelee verrattain etelässä.
–
Suomesta sinne menevät sudet eivät pääse sinne asti Ruotsin pitkän
poronhoitoalueen läpi. Keskeisenä syynä on salametsästys, kuten
tutkimuksessakin todetaan.
Luoma korostaa, että suurin
haaste on Ruotsin eristyksissä elävä susikeskittymä. Suomen populaatio
on jossain määrin yhteyksissä Venäjän populaatioihin.
–
Venäjältä meille ei kuitenkaan tule enää susia niin paljon kuin
aiemmin. Aktiivisen sudenmetsästyksen epäillään lisääntyneen Venäjän
Karjalassa, jonka seurauksena geneettistä vaihtoa ei meillä ole enää
samassa määrin.
Luoma huomauttaa, että susien
liikkumisesta Suomen, Ruotsin, Norjan, Venäjän Karjalan ja
Koillis-Venäjän välillä tarvitaan yhä lisää tietoa, mikä todetaan myös
ruotsalaistutkimuksessa.
Kansainväliset
suojelusopimukset eivät sido Venäjää, mistä saadaan rajallisesti tietoa
susista. Sen sijaan Ruotsista susia seurataan tarkkaan ja tieto välittyy
myös meille.
– Jos susikannan luontainen vahvistuminen
ei toteudu, Suomi on todennut, että meiltä voidaan myös siirtää susia
Ruotsiin geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseksi, mutta Ruotsi ei ole
toistaiseksi lämmennyt ajatukselle.
Venäjällä susista maksetaan jopa tapporahoja
Suomen
susikanta ei ole päässyt kasvamaan toivotusti. Suurin haaste on juuri
salametsästys, jota esiintyy niin Ruotsissa kuin Suomessa. Venäjällä
susien metsästäminen on sallittua ja niistä maksetaan joillakin alueilla
Karjalassa jopa tapporahoja.
– On erittäin
harmillista, että suunnitelmallinen kannanhoito ei toteudu, mutta on
hyvin vaikea löytää lääkkeitä laittomaan metsästykseen.
Yhtenä
keinona on kokeiltu kannanhoidollisen metsästyksen sallimista. Luoman
mielestä ratkaisu on kelvollinen, vaikka luonnonsuojeluliitoissa on
voimakasta vastustusta asiaa kohtaan.
Esimerkiksi
Luonto-Liitto katsoo, että kannanhoidollinen sudenmetsästys heikensi
merkittävästi Suomen susikannan elinvoimaisuutta viime metsästysvuonna.
Kaikkiaan Suomessa kuoli yhteensä 78 sutta, joista 43 tapettiin
kannanhoidollisessa metsästyksessä ja 15 poliisin määräyksellä.
–
Viimeksi poikkeuslupia myönnettiin vuonna 2007 ja nyt on ollut pari
kokeiluvuotta. Väliin jääneenä aikana susikanta pieneni 11 prosenttia
vuosittain. On vaarana, että salametsätys lisääntyy, jos poikkeuslupia
ei anneta. Nyt susitilanne näyttää kuitenkin verrattain paremmalta.
Kyselytutkimusten
tulosten perusteella salametsästys johtuu ennen kaikkea siitä, ettei
ole nähty muuta keinoa puuttua suden tuomiin haittoihin.
– On syytetty poliisia ja viranomaisia siitä, että haittoja ei ole otettu riittävän vakavasti.
Henna Uotila löysi elottoman vasikan metsänreunasta.
PÖYTYÄ/Keihäskoski. Sudet tappoivat ylämaankarjan
sonnivasikan Antti ja Henna Uotilan karjatilan laitumella perjantain
vastaisena yönä. Samalla laitumella Uotilan pihapiirin vieressä oli
tapetun vasikan lisäksi 18 lehmää ja seitsemän vasikkaa, jotka olivat
yöllä rynnänneet sähköaitojen läpi toiselle laitumelle.
Susien repimä vasikka oli syntynyt pari päivää sitten. Kahden päivän
ikäinen lihakarjavasikka painaa jo kymmeniä kiloja ja pystyy liikkumaan
vikkelästi. Lauman muut vasikat ovat jo noin kuukauden ikäisiä.
Täysikasvuisen ylämaankarjalehmän elopaino on yli 500 kiloa.
Uotilat huomasivat aamulla, että jotain on vialla, kun karja ei ollut
siellä, missä sen piti olla. Eläimet eivät kuitenkaan enää aamulla
olleet rauhattomia.
Sudet olivat retuuttanet saaliikseen ottaneen vasikan laitumelta
metsän reunaan Yläneenjoen yli. Jokipenkkaan painuneita jälkiä tutkinut
petoyhdyshenkilö arvioi, että susia on ollut korkeintaan kaksi.
–Jos tilanne susien kanssa taas menee tällaiseksi, niin tämäkin
karjanpito loppuu, Antti Uotila manaa. Lihakarjaa tuli tilalle elokuussa
2008.
Susiaitaa lampaiden suojaksi Sievissä Luonto-Liiton
susiryhmä ja Isokummun luomulammastila järjestävät yhdessä ensi
viikonloppuna susiaitatalkoot Sievin Kukonkylässä. Talkoissa rakennetaan
sähköaitaa tilan lammaslaitumien ympärille.
Susiaidoilla on
merkitystä sekä kotieläinten että suden suojelun kannalta. Sähköaita
estää petoja pääsemästä kotieläinten kimppuun ja mahdollisten
kotieläinvahinkojen ennaltaehkäisyn.
– On tärkeää ennaltaehkäistä
petovahinkoja, jotta asenteet sutta kohtaan eivät kärjistyisi
petoalueilla. Susiaitatalkoot ovat käytännöllistä ja myönteistä
sudensuojelutyötä. Tilalliset ja vapaaehtoiset tekevät töitä
yhteistyössä, kertoo Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Mari
Nyyssölä-Kiisla.
Susiaitoja on rakennettu Suomessa useita.
Aitaamistarvetta on edelleen runsaasti sekä vakiintuneilla susialueilla
että uusilla seuduilla, jonne sudet ovat vaeltaneet. Susiaidoista saadut
kokemukset ovat olleet tähän mennessä myönteisiä.
–
Lammastilamme sijaitsee petoalueella ja meidän on ollut mahdollista
saada valtion kustantamana materiaalit susiaidan rakentamiseen.
Aitaamalla laitumet pyrimme välttämään laiduntaville lampaille
aiheutuvat susivahingot. Aita suojaa lampaita susien lisäksi myös
karhuilta ja irtokoirilta, kertoo sieviläinen luomulammaskasvattaja Satu
Kumpulainen.
Liikaa vai liian vähän? Susien määrästä kiistellään yhä
Onko Suomessa liikaa vai liian vähän susia?
Suomessa elää helmikuussa päättyneen kannanhoidollisen metsästyksen
jälkeen 220–245 sutta.
kysymys
Onko Suomessa liikaa vai liian vähän susia?
VASTAUS
Suomessa elää helmikuussa päättyneen kannanhoidollisen metsästyksen jälkeen 220–245 sutta.
Suomen luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaron mukaan susikantamme on liian pieni.
”Maassamme pitäisi olla noin
300–500 sutta, että lajin geneettinen monimuotoisuus säilyisi. Kyseinen
määrä kestäisi myös kannanhoidollisen metsästyksen.”
Kuluneella metsästyskaudella suden alkuperäinen metsästyskiintiö oli 46 yksilöä.
”Poliisin myöntämien ja vahinkoperäisten lupien myötä maamme susikanta väheni 75 yksilöllä.”
Suomen luonnonsuojeluliiton
mukaan kannanhoidollisen metsästyksen aikana susilaumoista kaadettiin 11
johtavaa alfanaarasta ja yksi -uros.
”Kun laumaa johtavat yksilöt ammutaan, niin lauma hajoaa, jolloin häiriötä aiheuttavien susien määrä kasvaa”, Lumiaro kertoo.
Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä kannanhoidollinen metsästys tulisi kohdistaa nuoriin susiin ja ongelmayksilöihin.
”Valikoivan sudenmetsästyksen
tarkoitus on vähentää vahinkoja ja asutusten läheisyydessä liikkuvien
susien määrää, mutta onkin käynyt päinvastoin.”
Suomen susikanta oli
alimmillaan vuosina 2006–2007, jolloin susien määrä romahti noin 120
yksilöön paljolti juuri salametsästyksen vuoksi.
”300–500 sutta on se vähimmäismäärä, mikä Suomessa pitäisi olla, että lajin tulevaisuus olisi maassamme turvattu.”
Professori: Suomi saattaa joutua EU-tuomioistuimeen susien metsästyksestä
Susi kuvattuna Suomen ja Venäjän välisellä rajavyöhykkeellä Kuhmossa. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Luken Ilpo Kojolan mukaan kannanhoidollisen metsästyken salliminen voi viedä Suomen EU-tuomioistuimeen.
Suomi saattaa joutua taas EU-tuomioistuimeen suden suojelemisen laiminlyönnistä, arvioi tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskus Lukesista. Tähän on hänen mukaansa syynä Suomen päätös sallia suden kannanhoidollinen metsästys.
Suomessa
kuoli talven aikana ainakin 75 sutta. 43 niistä tapettiin
kannanhoidollisessa metsästyksessä. 25 sutta tapettiin poikkeusluvilla
tai poronhoitoalueilla. Lisäksi 7 sutta kuoli liikenneonnettomuuksissa,
löydettiin kuolleina tai ammuttiin turvallisuussyistä.
Yli puolet talvella kuolleista susista oli täysikasvuisia, lisääntymiskykyisiä yksilöitä.
Suomessa on tällä hetkellä arviolta 200–235 sutta. Laji on erittäin uhanalainen.
Ammutulle sudelle tehdään ruumiinavaus Oulussa 23. maaliskuuta 2016. Lehtikuva/ Marcus Lillkvist / SPT
Ruumiinavaussalissa
makaa jo 13:s susi tänä vuonna. Oulussa Elintarviketurvallisuusvirasto
Eviran tutkimusyksikössä susi kuvataan ja tutkitaan yksityiskohtaisesti.
Eläinlääkäri Minna Nylund ja laboratorioassistentti Jouni Luonuansuu aloittavat mittaamalla ja punnitsemalla ruumiin.
Kyseisen
suden ampuivat metsästäjät poliisin pyynnöstä. Viikkoa ennen ampumista
se oli liikkunut lähellä asutusta Liedossa ja Piikkiössä ja käyttäytynyt
oudosti.
Evira tutkii susien ruumiita kolmesta syystä. Ensiksi on
tärkeää seurata, miten susikanta voi. Lisäksi halutaan ymmärtää, miksi
sudet käyttäytyvät epänormaalisti. Susi voi myös kuljettaa tauteja,
jotka voivat tarttua ihmisiin.
Tavallisesti vuoden aikana tutkitaan noin kymmenen ruumista. Tämä vuosi on ollut ennennäkemättömän kiireinen.
–
Ei ole mennyt kolmea kuukautta, ja tämä on jo 13:s. Valtaosa
tutkittavista susista on sellaisia, jotka on ammuttu poliisin luvalla,
Nylund sanoo.
Suomessa kuoli talven aikana ainakin 75 sutta. Määrä
on ollut yhtä suuri viimeksi viime vuosisadan alussa. Viime vuonna
susia kuoli 41. Tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskus Lukesta
arvioi, että Suomi saattaa joutua taas EU-tuomioistuimeen suden
riittävän suojelemisen laiminlyönnistä.
Susi on erittäin
uhanalainen laji. Etenkin lisääntymiskykyisiä yksilöitä arvioidaan
olevan Suomessa liian vähän. Suomessa on tällä hetkellä arviolta 200–235
sutta.
